Mistä tiedät kannattaako parisuhdekriisiä lähteä työstämään yksilö- vai pariterapiassa?

 

 

 

Pariterapiassa huomio kohdistuu parin keskinäiseen vuorovaikutukseen eli sinuun ja kumppaniisi tiiminä. Terapian tavoitteena voi olla muun muassa kommunikaation tai konfliktinhallintastrategioiden kehittäminen tai yhteisten tavoitteiden selkiyttäminen.

 

Kriisitilanteessa, jonka laukaisee esimerkiksi toisen sairaus tai uskottomuus, molemmat kärsivät tilanteesta. Parilla saatta olla suuria elämänkysymyksiä, joihin ei löydetä yhdessä ratkaisua. Näitä voivat olla esimerkiksi kysymys siitä halutaanko lapsia, suhteet appivanhempiin tai monikulttuuurisen pariskunnan kohdalla esimerkiksi asuinpaikan valinta.

 

Pariterapiaan hakeudutaan usein siinä vaiheessa kun toisella tai molemmilla on erohaaveita tai kun asumusero on jo astunut voimaan.

 

Tärkein edellytys pariterapian onnistumiselle on, että molemmat puolisot haluavat pariterapiaa ja että he molemmat ovat valmiit tarkastelemaan omaa osuuttaan suhteessa kriittisesti terapian aikana.

 

Pariterapeutti pyrkii olemaan terapian aikana molempien osapuolien puolella eli ns. puolueeton.

 

Yksilöterapiassa huomio kohdistuu sinun ajatuksiisi, tunteisiisi ja tarpeisiisi. Haluat ehkä saada selvyyttä omista tarpeistasi ennen kuin aloitat pariterapian. Yksilöterapian kautta voi oppia tunnistaa omia ajatusmalleja, kiintymyssuhdetta ja reagointitapoja biografisen tiedon valossa, oppisen tuotteina.

 

Yksilöterapiassa keskeinen vaikuttava tekijä on luottamuksellinen suhde psykoterapeuttiin.

 

Yksilöterapia psykoterapiapraxis Kinnusella antaa sinulle välineitä vuorovaikuttaa ja kommunikoida suhteessasi eri tavoin, mikä voi ilman pariterapiaakin vaikuttaa myönteisesti parisuhteesi laatuun. Yksilönterapian puitteissa on kuitenkin mahdollista järjestää myös parikeskusteluja ymmärryksen lisäämiseksi ja tiedon vaihtamiseksi.

 

 

Joissakin tapauksissa voi olla järkevää, että pariterapian molemmat osapuolet käyvät pariterapian ulkopuolella samanaikaisesti omassa yksilöterapiassa.